INSTALLATION & SCULPTURE

KANTA

(2018)

Kanta on Tulevaisuuden Onkiniemi -taiteilijakollektiivin teos, jossa löytöesineisiin istutetaan kukkia ja köynnöksiä. Kanta-projektin tarkoitus on nostaa esiin entisen Suomen Trikoon tehtaan kulttuurikäytön tärkeyttä ja potentiaalia.

Kanta is a work of Tulevaisuuden Onkiniemi (The Future of Onkiniemi) collective, in which plants and flowers are been grown in found objects. The purpose of Kanta project is to bring up the importance and the potential of the former Onkiniemen Trikoo factory's cultural usage.


Teos on tehty yhteistyönä kuvataiteilija Anni Wariksen kanssa.

Kanta was made in collaboration with visual artist Anni Waris.

Kuvat/Photos: Tulevaisuuden Onkiniemi -kollektiivi


KANTA -manifesti

Kasvit toimivat vertauskuvana kulttuurille ja taiteelle: kummatkaan eivät kestä kvartaalitaloutta. Ne tarvitsevat tilaa, sopivan maaperän ja aikaa kukoistaakseen.

Plants serve as a symbol of culture and art: neither can be simply categorized at short term profits and losses. They need space, suitable ground and time to flourish.

Kanta on Tulevaisuuden Onkiniemi -taiteilijakollektiivin istutusinstallaatio Onkiniemen tehdasalueella kesällä 2018. Se on prosessinomainen teos, jossa löytöesineisiin istutetaan kukkia ja köynnöksiä. Kanta-projektin tarkoitus on nostaa esiin entisen Suomen Trikoon tehtaan kulttuurikäytön tärkeyttä ja potentiaalia. Se ottaa kantaa kulttuuritehtaan säilyttämisen sekä tekijä- ja asukaslähtöisen kehittämisen puolesta.

Kanta is a plant installation in the Onkiniemi factory area made by Future Onkiniemi collective. It is a process-based project in which flowers and vines are planted in various found objects. The purpose of the project is to highlight the importance of the Suomen Trikoo factory area and its potential for cultural uses. It works towards the preservation of the cultural space and for the development of creator- and resident-oriented development.

Kasvit, kuten kulttuurikin, ovat eloisia, rönsyileviä, värikkäitä ja hedelmällisiä. Ekologia onkin yksi teoksemme kantavista teemoista ja käyttämämme materiaali on suurelta osin kierrätettyä tai dyykattua.


Plants, like art and culture, are vivid, colorful and fertile. Ecology is one of the main themes of our work, and the materials we use are largely recycled or recovered from the trash.


Tampereen perinteikkäitä tehdasrakennuksia on jo vuosikymmeniä kaavoitettu ja remontoitu kalliiksi asunnoiksi ja liiketiloiksi. Monet niistä ovat aiemmin olleet kulttuurikäytössä. Viimeisimpiä esimerkkejä tästä kehityksestä ovat Pyynikin Trikoo ja Santalahden alue. Onkiniemi on viimeinen tekijälähtöisessä kulttuurikäytössä oleva tehdaskiinteistö. Sen omistaa Tampereen kaupunki, ja nyt sitä uhkaa sijoittajille myyminen. Kaupungin ainoa omaehtoisen kulttuuritoiminnan alue on Väliaikainen Hiedanranta, joka joutuu väistymään uuden asuinalueen alta. Keskustan alueella on jo nyt lukuisia suuria hotelleja sekä toimistotaloja - Kansiareenan myötä sinne nousee kokonainen bisneskaupunginosa - mutta alue on jäämässä ilman ainuttakaan kulttuurikeskittymää.


Over the last few decades, traditional factory buildings in Tampere have been redesigned and converted into expensive apartments and for commercial spaces. Many of them had previously been in cultural use. The most recent examples of this development are Trikoo factory in Pyynikki and the Santalahti area. Onkiniemi is the last former factory building still in creator-oriented cultural use. It is owned by the City of Tampere and is now threatened by development by investors. The only zone for self-organized cultural activities in the city is Temporary Hiedanranta, which will be swept away by the new residential area. There are already a number of large hotels and office buildings in the center of the city - the new Kansiareena will build up a full business district - but it is being left without any areas for cultural use.

Tampereella on historiaa kulttuuriltaan ja taidemuodoiltaan rikkaana kaupunkina. Kaupunkiorganisaation linja on kuitenkin yhä enemmän yksityisiä ja kaupallisia intressejä suosiva. Tampere hakee vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, mikä on räikeässä ristiriidassa sen toimien kanssa. Eri taiteen alojen koulutuslinjoja lakkautetaan jatkuvasti ja kulttuurin toimintaedellytyksiä tukahdutetaan kaupallisten megarakennusprojektien tieltä.

Tampere has a history as a city rich in culture and art. However, the city's policies increasingly prefer more private and commercial interests. Tampere is applying to be the European Capital of Culture for 2026, which is in blatant contradiction of what is actually happening on the ground. Educational programs in different fields of art are constantly being shut down and cultural conditions are suppressed by commercial construction projects.

Jos aidon asukaslähtöisen kulttuurin elinehtoja jatkuvasti kavennetaan kiireisen liiketalouden ehdoilla, tuloksena on epäviihtyisä ja hengeltään näivettynyt kaupunki. Tämä luo pohjaa yhteiskunnalliselle pahoinvoinnille. Kaupungin tarkoitus ei ole olla harvojen ja valittujen menestyvä liikeyritys, vaan kaikkien sen asukkaiden monipuolinen elinympäristö ja koti.

If the living conditions of a truly resident-based culture are constantly cut down in favor of a reckless business economy, the result is an unpleasant and dull city which creates the foundation for social distress. The purpose of the city is not to be a successful business for a few, but a diverse living environment and home for all.

Onkiniemen Kulttuuritehtaassa on potentiaalia olla värikäs tekijälähtöisen kulttuurin keskus sekä uusien ideoiden ja tekijöiden kasvualusta. Uutta syntyy halusta ja rohkeudesta visioida, ottaa riskejä ja kokeilla tuntematonta. Luovuus vaatii aikaa ja tilaa, se on kaiken kulttuurin kehittymisen perusta.

The Onkiniemi Culture Factory has the potential to be a colorful center of creator-oriented culture and a platform for new ideas and artists. Everything new is created from the desire and courage to visualize, take risks and try out the unknown. Creativity takes time and space, it is the foundation of all culture's development.



HAJANAINEN/EPARPILLÉ

Installation that deals with immigration experience

Installaatio maahanmuuttokokemuksesta

Pispalan nykytaiteen keskuksen galleriassa 3.-25.6.2017

Materiaalit: valokuvatulosteet, tekstitulosteet, lyijykynä, sabluuna, spriitussi, teippi, nastat


"Näyttely heijastelee monenlaisten dokumenttien ja materiaalien kautta yhden henkilön kannalta maahanmuuton kokonaisuutta, jonka virallinen prosessi ja epävirallinen puoli, eli elämä itse ovat yleiskäsitteen kaksi keskenään äärimmäisen erilaista puolta, jotka ovat usein samanaikaisesti symbioosissa ja ristiriidassa, yhteydessä keskenään ja erillään toistaan.

Huoneen seinille levittyvä hajanainen, kaoottinen, kenties tylsä ja itseäänkin toistava loputtomien tekstien, kuvien ja kommenttien paperihelvetti pyristelee noilla samoilla dokumenttitodellisuuden ja varsinaisen eletyn elämän rajapinnoilla, missä ahtaiden ja ensisijaisesti hyödyntavoitteluun perustuvien kategorioiden kautta toimiva teknis-taloudellinen länsimainen yhteiskunta pisteyttää ja hyväksyy tai hylkää ihmisiä ja heidän elämiään luokittelujensa mukaan, joita kuitenkin ohjaavat myös mielivaltaiset tulkinnat ja vaihteleva onni.

Arvopuheen ja realiteettien välinen ristiriita ilmentää yhteiskunnan sisäisiä konflikteja, sen arvomaailmaa määrittelevien tahojen ja suurinta tosiasiallista valtaa pitävän talouselämän koneiston välillä. Tai sitten moniarvoisuus on vain yksi sulka ylitse muiden omaan hattuun pistettäväksi. Etuoikeutetussa asemassa koko ikänsä elävän on kenties vaikea tätä havaita, ellei löydä itseään siitä persoonaa pysyvästi muovaavasta ameebamaisesta, monitasoisesta labyrintista, jossa maailma ympärillä samanaikaisesti avautuu ja sulkeutuu, kantaväestön ymmärtämättä kokemustesi syvimpiä tasoja."

MEVOS CURODO LUNORS

at FUTURE - HORIZON Art And Innovation Festival in EAA A.I. residency on Muhu island, Estonia, July 2015


Materials: digital photomontage, tape, transparent plastic, triangles (app. 1 m/side)


An installation commenting and parallelizing New World Order talks, religious fanatism and the idea of ancient pharaohs' eternal life with today's rich elite's strive to do the same by digging enormous underground bunkers to remain alive after "the end of the world".


The name is complete nonsense - just are all ideas of (self-) immortalization, in my opinion - compiled from the letters in the text "Novos Ordo Seclorum", meaning "The World Order", found in US dollar bill. 'Mevos curodo lunors' nearly sounds like grammatically and word-wise upside-down spanish, saying 'We went to cure the moons', lunatic as this is!


Photos: Nana Simola and myself


"MEVOS CURODO LUNORS

Both of the two pyramids speak about the same idea of immortalization and self-immortalization of the elite of people in power in societies of centralized power. The irrealism and the mystification of the members of the elite, the ages old relation between religion and economical power in variable forms, and the complete absurdity and total nonsenseness of the beliefs and structures within it, hold by both the members of the elite and sometimes also its critiques.

Pharaohs' pyramids and the future shelters of the rich:

Pharaohs in ancient Egypt were seen as representatives of the god Horus on earth. In the picture of three figures, pharaoh Ramses 1st is triumphantly posing between gods Horus and Anubis, assumably prior to joining Horus and therefore reaching immortality. Ramses 1st was initially an army general who took power after a coup d'etat. Opposite to this image is a composition of luxury apartments, referring to the shelters that the contemporary elite is building for themselves for life after "death", an "end of the world" or a destruction of the earth, caused by themselves. A local business man in Kansas City has built a 12 storey high set of luxury condominiums in a former nuclear missile silo underground. Immortality in a total darkness. Despite all of it's concentrated power, this "bible club" could never exist without the "movement", all the participating average people in their routine positions, keeping the "1" in power. Rich people are boring and mentally lazy, as are the ones who are too lazy to see clearly and to reclaim the power from them.

Capitalist New World Order and the redundancy of conspiracy theories:

Recent prime minister of Finland, Alexander Stubb from the right wing coalition party has spoken several times for international audiences, like in meetings of the European Council about "the new world order". Attempting to appear as a carefully argumenting smart politician he is evidently hiding the actual aims of the corporate-capitalist politics of the elite to which he belongs himself. Since more or less the birth of capitalism, "Novus Ordo Seclorum" has existed as a term by an unknown number of members of the elite, known as the Freemasons, or even the Illuminati. Some members of the team behind the design of American dollar were freemasons, and so are many of the symbols such as the "all-seeing eye" and number 3 and a pyramid used in masonic rituals. The masonic hammer also appears in the crest and logo of Tampere, - historically the most significant industrial city of Finland - which politics have through the history always been about listening to the voice of the businessmen. Be it co-incidence or real, conspiracy theories speaking about the menacing "new world order" are somewhat unnecessary, nonsense like "mevos curodo lunors": immeasurable amount of scientific research reveals that nearly all of the world's capital 'fades' in the "invisible" hands of only a couple dozen multinational corporations, which do have names and real people behind them."

Anna-Mikko Hyljetyisen näköispatsas

(could be translated: statue of Anne-Michel von Abandon)

2004, Viikinsaari, Tampere

Materiaalit: kierrätetyt kuluttajastandardin mukaiset metallitölkit, keirrätetyt lasipullot. Koottu hitsaamalla.

Materiaalit: Recycled consumer-standard metal cans, recycled glass bottles. Welded together

Humoristic figurative statue of a fictional person, who represents, both in their appearance and in their way of life, the general western life style of over-consumption of resources.

(Original text missing at the moment, will be added here when found!)


(untitled)

a work in a series of painted trash can's in Viikinsaari, Tampere, 2004

Materials: the trash can (obviously), my own foot, spray paint, liquid paint


"Sekunti on murto-osa, sata vuotta on murto-osa. Lyhynäköisyys on pikkusieluisuutta. Sellaiset ovat vain kiinni hetken pinnallisuudessa. Koskaan ei ole aikaa eikä armoa millekään, ei edes itselle. Kaikki meni huomaamatta ohi, paitsi SE värivirhe siinä kalleimmassa kahvikuppisarjassa."


(ENG translation) "A second is a fraction, a hundred years is a fraction. Short-sightness is small-soulness (mean soulness). Those kind are stuck to the triviality of the moment. Never there is time or mercy for anything, not even for oneself. Everything passed unnoticed, except THE discoloration in the most expensive coffee cup series."
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita